Meillä oli suhteellisen pikainen visiitti Laosissa, sillä kaiken kaikkiaan vietimme siellä alle viikon. Alkuun mulla oli Laosista vähän nihkeähkö olo Vientianen takia, joka oli erittäin uninen kaupunki – eikä siellä varsinaisesti ollut mitään sen kummallisempaa. Näinpä vähän skeptisenä jatkettiin matkaa kohti Luang Prapangia ja tämä pieni söpöläinen kyllä hurmasi mut täysin!
Luang Prapang on yksi Unescon maailmanperintökaupungeista ranskalaisvaikutteisen siirtomaa-arkkitehtuurinsa sekä wat’iensa eli buddhalaisten temppeliensä ansiosta. Nämä asiat vaikuttaa siihen, miksi kaupunki on myös yksi Laosin The Matkakohteita. Keskusta-alue on täynnä mitä söpöimpiä taloja ja pikkukujia, joita voisi ihastella useita tunteja.
Luang Prabangin keskusta on pienehkö, joten se on nopeasti koluttu läpi. Kannattaapa melkein unohtaa matkaoppaat ja kartat hotellille ja eksyä söpöille kujille. Myös hyvin yleinen kulkupeli kaupungissa on mikäs muukaan kuin polkupyörä!
Kaupungin suosituimmat temppelit ovat Wat Xieng Thong, Wat Wisunarat, Wat Mai Suwannaphumaham ja Phu Si. Temppeleitä löytyy lähes joka puolelta keskustaa, jotka edustavat eri aikakausia ja tyylilajeja. Temppeleissä pitää muistaa pukeutua asiallisesti eli olkapäät ja polvet peittävä vaatetus on oltava. Jos nyt sattuu sellainen tilanne, että päällä on lyhyempää hametta tai shortsia, niin temppeleistä saa kyllä maksua vastaan huiveja. Helpommalla kyllä pääsee, kun kunnioittaa suoraan tätä toivetta ja pukeutuu asiallisesti omatoimisesti etukäteen tai on oma huivi mukana, johon kääriytyä. Lisäksi kengät pitää hyvin usein jättää pois, joten suosittelen sandaaleja – nimimerkillä olin ekana päivänä lenkkareissa ja kylläpä ketutti koko ajan solmia niitä.
Katukuvaan kuuluvat oleellisesti oranssipukuiset munkit, joiden aamuisia almurituaaleja herää seuraamaan erittäin moni turisti. Me ei varsinaisesti lähdetty erikseen katsomaan munkkien aamupuuhia, sillä meidän bussi saapui Vientianesta Luang Prabangiin aamuyöllä ja meitä kuljetanut tuktuk sopivasti ajoi munkkien almureitin. Toi on kyllä ihan heräämisen arvoinen asia, joten suosittelen kyllä joku aamu heräämään vähän normaalia aikaisemmin! Kannattaa kuitenkin muistaa sovelias käyttäytyminen, sillä kauhisteltiin muutamia turisteja, jotka meni kuvaamaan munkkeja erittäin röyhkeästi, kun munkit suoritti heille tärkeää rituaalia.
Sopivasti sitten kun ollaan aikaisin liikenteessä munkkien takia, kannattaa käydä tutkailemassa aamumarkkinat samoilla lämpimillä. Sieltä löytyy kaikkia mahdollisia elintarvikkeita, jossa paikalliset käy tekemässä päivittäiset ruokaostokset. Mä oon ihan hulluna paikallisten marketteihin matkoillani. Musta on ihana nähdä, millaisia tuotteita missäkin maassa syödään ja mitä kummallisuuksia sitä välillä ihminen voikaan löytää. Mun ällöttävin löytö on kyllä Huesta löydetyt aivot, joissa oli iso kasa kärpäsiä. Yäk.
Kaupungin läheltä löytyy myös muutakin kuin vain temppeleitä: lähistöltä löytyy vesiputouksia ja luolastoja. Ja voit olla varma, että kuulet jokaisen tuktuk-kuskin huutelevan sulle kyytiä vesiputouksille. Jokainen ilta keskusta-alueen pääkadulla järjestetään suuret iltamarkkinat. Itse tykkäsin näistä markkinoista paljon, koska täällä oli paljon kivaa spesiaalia ostettavaa eikä kaikki tuotteet ollut aivan turistirihkamaa tai jotain halpaa kopiota.
Tuossa iltamarkkinakadun about puolessa välin on muuten sellainen pikkukuja, jonka varrella on muuten tosi hyvää ja halpaa ruokaa! Sieltä sai myös varsinaisia annoksiakin, mutta kujalla oli useampi paikka, missä sait kasata lautaselle niin paljon ruokaa kuin halusit kahdella eurolla ja he paistoivat ne sulle! Ihan huippu idea ja lähtee varmasti isokin nälkä.
Tässäpä olis seuraavana tän herkkukujan tarjontaa:
Luang Prabangissa oli ihan hulluna erilaisia ihania ja sympaattisia ravintoloita ja kahviloita. Hyvin moni kahvila ja ravintola on saanut vaikutteita ranskalaisesta keittiöstä ja löydettiinkin mitä herkullisimpia suolaisia ja makeita leivonnaisia. Luang Prabangin ruokatarjontaan olisi pitänyt olla pidempikin mahdollisuus tutustua ja harmitti välillä, kun ei sitä kuitenkaan ihan kauhean paljoa päivään pysty syömään. Me ollaankin keksitty tähän Jussin kanssa hyvä ratkaisu: syödään tosi paljon annoksia puokkiin, joka tarkoittaa sitä, että pystytään syömään useampia annoksia päivässä. Ei kyllä siis lähdetä missään hienommissa paikoissa tällä tekniikalla, mutta varsinkin street foodin suhteen ollaan koettu tää loistavaksi taktiikaksi. Sama tapahtuu meillä myös täällä Helsingissä, jos on jonkun sortin ruokatapahtumaa, missä on liian paljon tarjontaa omaa ruokahalua nähden. Näin pääsee maistelemaan enemmän uusia annoksia!
Yksi hauska juttu pisti silmään Luang Prabangissa, sillä siellä kiellettiin erittäin, erittäin monessa paikassa tupakointi. Yleisestikin Laosissa pisti silmään kylttejä savuttomista kouluista, valtion virastoista ja sen sellaisista. Luang Prabangissa joka puolella oli tupakointi kielletty -merkkejä sekä lisäksi oli isojakin alueita, missä ei saanut polttaa. Eniten meitä kummastutti se, miten monen ravintolan ja kahvilan terassi oli myös savuton. Siis tavallaanhan tälläinen on vaan hyvä ratkaisu ei-tupakoitisijan silmäkulmasta, mutta mussa lähinnä tämä herätti pientä hilpeyttä vaikka tuollaista pahetta harrastankin.
Luang Prabang sijaitsee kahden joen risteysalueella, joten joet ovat kivasti kaupunkikuvassa. Jokimaisemista voit nauttia esimerkiksi jokiristeilyllä erittäin pitkulaisen mallisessa veneessä tai vaikkapa kävelemällä bambusillan toiseen päähän kahville tai syömään. Bambusillalle mentäessä pitää maksaa pieni pääsymaksu, mutta se oli kyllä sen arvoinen. Sillan toisessa päässä on pieni saari, jossa on erilaisia rentoja löhöily kahviloita ja ravintoloita. Bambusilta ei aina ole käytössä, ilmeisesti sadekauden aikana sillalle ei ole asiaa.
Mikä Luang Prabangissa hurmasi mua niin paljon? En oikein vieläkään osaa oikein kuvailla, mikä siitä kaupungista teki niin sympaattisen. Siellä yksinkertaisesti oli fengshuit kohdillaan: rauhallisen leppoista, mielenkiintoisia kahviloita rentoutumiseen, vanhat ranskalaisvaikutteinen siirtomaa-arkkitehtuuri,kauniita jokimaisemia, mielenkiintoisia temppeleitä ja kaupungissa oli sellainen olo, ettei meillä ollut kiire minnekään. Kaiken kaikkiaan 5/5 kokemus! Miltäs Luang Prabang vaikuttaa – pystyttekö aistimaan samanlaista rentoa, ihanaa fiilistä mitä mä koin tuolla?
Veera
AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA-blogiani voit seurata Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Blogipolun tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3
