Ruoka on ehdottomasti aina matkojeni kohokohtia sekä hetkiä joita suunnitellaan välillä hyvinkin tarkkaan – ei kauan tarvinnut miettiä osallistumista, kun Muuttolinnun Anna haastoi miut osallistumaan #maistuvamaailma -haasteeseen. Jätin tarkoituksella tämän tammikuussa heitetyn haasteen hetkeksi sivuun, sillä tiedossa oli Sri Lankan matka ja ajattelin, että mikäs olisikaan kivempi tapa osallistua tähän haasteeseen kuin kertoa srilankalainen keittiön saloista.
Sri Lankan ruokakulttuurista ei mitenkään älyttömästi löytynyt tietoa netistä ennen meidän reissua, jos verrataan vaikka intialaiseen, thaimaalaiseen tai vietnamilaiseen keittiöön. Ennakkoon ajattelin, että srilankalainen ruoka on tulista ja vähän samantyylistä kuin intialainen. Ajattelin myös, että tuskin siellä mitään sen kummempia wow-elämyksiä tulee, mutta peruin sanani jo toisena päivänä – paikallinen ruoka meni heittämällä kärkeen reissujeni paikallisista keittiöistä!
Sri Lankalla on yllättävän monipuolinen ruokakulttuuri, se on paljon muutakin kuin intialaista tulista ruokaa. Srilankalaiseen ruokaan on vaikuttanut myös maan eri valloittajat ja kauppiaat – kuten esimerkiksi hollantilaiset ja portugalilaiset.
Haasteen tarkoituksena on tutustuttaa blogien lukijoita eri maiden ruokakulttuureihin sekä jakaa tarinoita erikoisista, hauskoista tai muuten vain mieleen painuneista ruokaelämyksistä. Toivomme, että tarinat lähtevät leviämään hurjasti ympäri internetiä, joten kehotamme kaikkia jakamaan somessa paitsi oman tarinansa, myös muiden tarinoita. Cocoa etsimässä -matkablogi
Hiljaiseksi kuitenkin veti nimenomaan alkuperäiset srilankalaiset ruuat, joissa suositaan paljon riisiä, jonka kanssa tarjoillaan yleensä noin kymmenkunta erilaista lisuketta – currya, chiliä, kookosta sen kaikissa mahdollisissa muodoissa, papuja, perunaa sekä iso liuta muita vihanneksia. Lihaa oli hyvin tarjolla myös, mutta kasvissyöjälle ei tee tiukkaa olla Sri Lankassa – itsekin päädyin useammin syömään kasvisvaihtoehtoja vaikka lihaa syönkin.
Ja koska Sri Lanka on saari, on myös seafood läsnä. Myös kuivattuna, sillä maasta löytyy tosi paljon kuivattuja kaloja, jotka haisee aivan kuolemalle mutta yllätys kyllä, se ei ollut niin pahaa mitä aluksi ajattelin.
Jos mun pitäisi kuvailla srilankalaista ruokaa yhdellä sanalla se olisi curry. Paikalliset syövät parhaillaan kolme kertaa päivässä currya – aamiaiseksi, lounaaksi ja illalliseksi. En olisi ikinä uskonut, että curryruuat vie niin mun kielen mennessään, mutta niin pääsi käymään.
Hyvin usein Sri Lankassa kohtaat etenkin lounasaikaan currynoutopöytiä, jossa jokainen ruokalaji on omassa saviastiassa. Sama päti myös meidän homestayssa – kaikki ruuat oli pikkuisissa kipoissa, joita sitten annosteltiin omalle lautaselle. Oli erilaisia perunoita, papuja, kaalia, kurpitsaa, sipulia, kanoja, kaloja ja vastaavia omissa curryliemissään sekä lisäksi erilaisia mausteisia sooseja, jotka oli usein kookospohjaisia. Lisäksi yleensä tulisuutta lieventämässä on rapeat papadamit tai rottua.
Aamiaisella on hyvin tyypillistä, että se on aika sokerista ja tarjolla on usein kookos- ja riisijauholettuja, joita syödään sokerin, kookoksen ja hedelmien kanssa usein. Srilankalaiset toastit on myös paikallisten herkkua eli vaaleaa leipää, joka on täytetty paistetulla sipuli-sienipaistoksella ja sitten leipä on laitettu leipägrilliin paahtumaan. Aamiaisella oli kyllä välillä ikävä suolaista ja proteiinipitoisempaa ruokaa, mutta hyväähän tuo silti oli.
Kokeile ainakin näitä ruokia Sri Lankassa:
- Hoppers (ohut kulhon mallinen lettu) tai thosat (ohut lättänälettu), jonka kanssa tarjoillaan yleensä jotain suolaista tai makeaa soosia tai tahnaa kuten esimerkiksi katta sambol, pol sambol (kookos, chili, sipuli) ja gotukola mellun (mallun–kasvin lehti, sipuli, kookospähkinärouhe salaatti)
- Dhalia riisillä eli linssicurrya, joka on yksi suosituimmista curryannoksista. Ai että miten hyvää ja miten suosittua joka puolella.
- Curryillallinen, johon voit itse valita currylisukkeita – omat suosikkini oli ladies finger-, peruna-, ja punajuuricurryt.
- Curdia hunajalla, hedelmillä ja kookosrouheella. Tämä oli ylivoimainen suosikki, jota söin aina aamiaiseksi jos oli mahdollista sekä välillä se korvasi mulla jopa illallisen. Eli siis tuo curdi on ikäänkuin meidän rahkan, maustamattoman jogurtin ja viilin välimuoto. Jussi naureskelikin mulle, että mikäs fitnessloma tästä tuli, kun syön rahkaa ja ananasta. 😀
- Kottu – me otettiin aina kanalla tää, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Jos en olisi aluksi tiennyt, että kottu on jotakin paistettua taikinaa niin olisin luullut syöneeni paistettuja nuudeleita kanalla ja kasviksilla.
- Rotti & parata – tätäkin syötiin usein kanalla täytettynä, se oli ehkä tuota samaa taikinaa kuin kottussa, mutta se oli täytetty. Vähän niinkuin srilankalainen calzone.
- Mango- tai ananassalaatti, joka on yleensä maustettu kirpeällä ja chilisellä kastikkeella. Kale mannung on myös kokeilemisen arvoinen salaatti, joka koostuu kookoksesta ja kaalista.
Odotin paljon myös tuoreita hedelmiä Sri Lankalta ja niitähän siellä on! Banaania (näitä on jopa 20 eri lajiketta Sri Lankassa), vesimelonia, mandariinia, passionfruitia, ananasta, mangoa – mitä näitä nyt on. Sri Lankassa oli selkeästi passionfruit sesonki meneillään ja herkuttelinkin tällä mun yhdellä lempihedelmällä miljoona kertaa. En oikeasti tiedä mitään ihanampaa kuin tuoremehu, jossa ihanasti pirskahtelee suussa ne passionfruitin hedelmäpalat. Nam nam nam.
Maailma on kyllä pullollaan mitä kummallisempia hedelmiä, nimittäin maistoin Kandyssa niin pahaa hedelmää ettei mitään rajaa. Tämä herkku kantoi nimea eggfruit ja siis se maistui kuivalle perunamuusille, jonkun erittäin mielenkiintoisen sivuaromin kanssa. Never again.
Hedelmät on suosittu välipala Sri Lankassa enkä ihmettele – jos meilläkin olisi yhtä herkullisia, meheviä ja edullisia hedelmiä, niin en varmaan muuta söisikään. Yleensä hedelmien kanssa tarjotaan teetä, josta muuten srilankalaiset ovat erittäin ylpeitä.
Miksi? No onhan Sri Lanka yksi maailman tunnetuimpia teemaita ja täältähän se kuuluisa ceylonin teekin tulee. Opin myös sen pikkaisen ennen matkaa, että varmaan maailman kuuluisin teebrändi on Sri Lankasta – itse Lipton nimittäin. Käytiin myös tutustumassa teetehtaalla sekä osallistuttiin teemaisteluun. Voin kertoa, että mun maailma on auennut aivan uusiksi teen suhteen. Heihei kitkerät kolmos- ja nelosluokan teet – mulle kelpaa nykyään vain priima tavara!
Ei voi muuta sanoa, kuin että maailma ja etenkin Sri Lanka on maistuva! Erittäin isona plussana myös se, että minä Veera Pirita Kinnunen selvisin KOKO Sri Lankan reissun ilman vatsatauteja, jotka oli erittäin hyvin muistissa aikaisemmilta Aasian matkoilta. Mulle selvisi Sri Lankassa itse asiassa se, että srilankalainen keittiö on Aasian puhtaimpia keittiöitä – tämä selitti hyvin paljon.
Ajattelin haastaa tähän #maistuva maailma -haasteeseen Kaukokaipuu -matkablogin Nellan, sillä hän on juuri reissailut Nepalissa ja oon kuolannut yhden tietyn ruokakuvan sekä siitä välittyvään filiksen perään. Siitä lähtien mulla on ollut fiilis, että pakko lähteä nepalilaiseen ravintolaan ja pian. Ajattelin haastaa myös Pöndekengissä -matkablogin Miran, koska en usko että tämä upea nainen voi elää vain pelkällä viinillä. :’D
Lisäksi myös haluaisin raottaa #maistuvamaailma -haastetta myös matkablogien ulkopuolelle ja haastan hyvän ystäväni Annan ANNAKOO -hyvinvointiblogista, olisi super mielenkiintoista nähdä millainen on hänen maistuva maailma ja näkyykö ”fitness-paska” matkoilla. :’D Ja koska ruokatarinoita maailmalta on aina ihana lukea, niin ota siekin ihmeessä koppi tästä!
Jos tulit haastetuksi, tee näin:
- Kiitä sinut haastanutta bloggaajaa ja linkitä hänen blogiinsa.
- Jaa blogissasi ikimuistoinen ruokakokemuksesi maailmalla. Se voi olla hauska, koskettava, romanttinen, hurja, erityisen onnistunut tai erityisen pieleen mennyt ruokakokemus. Mikä syömiseen liittyvä tarina sinulle on jäänyt päällimmäisenä mieleen matkoiltasi?
- Merkitse postaus hästägillä #maistuvamaailma ja linkitä Cocoa etsimässä -blogiin (jaamme tarinat omissa kanavissamme).
- Haasta haluamasi määrä bloggaajia kertomaan omista ikimuistoisista ruokakokemuksistaan maailmalla. Haastettujen ei tarvitse olla matkabloggaajia, vaan kaikki genret ovat haasteeseen enemmän kuin tervetulleita!
Millainen on sinun maistuvin maailmasi?
Lue täältä lisää millainen oli meidän Sri Lankan matka.
Veera
Psssst! AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA-blogiani voit seurata Facebookin, Instagramin (@veerapirita), Bloglovinin, Blogipolun tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3
No namnam! Mä en ole jotenkaan koskaan ajatellut minkälaista ruokaa Sri Lanka tarjoaa. Tämän perusteella saattaisi hyvinkin olla mun makuun todella passeli ruokataivas! Ai että!! Pitäisköhän alkaa suunnittelemaan makumatkaa Sri Lankaan 😉
Namnam todellakin! Sri Lanka oli kyllä juuri niin passeli ruokataivas mulle että. <3 Nyt Outi matkaa suunnittelemaan Sri Lankaan, sopii varmasti lapsiperheellekin. 🙂
Ompa mukava lueskella juttujasi koskien Sri Lankaa. Itse olen suuntaamassa sinne kuukauden kuluttua, joten oikein kiva lueskella tuoreita juttuja Sri Lankasta. On myös huojentavaa kuulla, ettei sinulla ole ollut mahavaivoja reissun aikana, koska itselläni on TODELLA herkkä maha ja olenkin kauhulla odotellut mitä srilankalainen ruoka tekee mahalleni. Olen jopa harkinnut että syön pelkkiä länkkäriruokia koko matkan ajan, mutta luettuani sinun juttusi taidan kuitenkin kokeilla paikallisen keittiön antimia. 🙂
Oi että, ihanaa reissua! Millaisia suunnitelmia Sri Lankassa? Olin kyllä super iloinen tosta ruuasta, sillä ihan hikipisarat nousi ensimmäisten päivien aikana kun mietin, että millaisten vatsatautien uhriksi joudun tällä kertaa. En kuitenkaan halua tinkiä ruuasta, joten haluan silti syödä mitä haluan (sitten yleensä kärsin myöhemmin siitä 😀 ) ja Sri Lanka kyllä valoi muhun taas uskoa Aasian ruokahygienian puolesta. Mä söin tällä reissulla ihan pari kertaa länkkäriruokaa, muuten paikallista eli voin turvallisesti suositella paikallisia herkkuja!
Meillä on majoitukset varattuna Unawatunasta, Mirissasta, Ellasta ja Colombosta. Rantalomakohteissa otettiin huomioon tuo sinunkin mainitsema sade ja otettiin parvekkeelliset huoneet niin voi sitten sateisena päivänä lueskella kirjaa parvekkeella. Ollaan mietitty muun muassa safaria, teeviljelmällä käyntiä, little Adam’s peakia, World’s Endiä ja Galleen tutustumista. Ellasta mennään tietty junalla Kandyn kautta Colomboon. 🙂 Hirvee lista olis paikkoja, jotka kiinnostaisi. Ei kuitenkaan viitsi koko lomaa juosta paikasta toiseen, joten varmasti jää paikkoja myös käymättä. Oisko suosituksia mitä ei kannata jättää väliin?
Oi kuullostaa hyvälle! Ellassa kannattaa ehdottomasti käydä syömässä Matey Hutissa, se oli ihan törkeän ihana paikka. Kannattaa vuokrata skootterit, sen kanssa on tosi kätevä liikkua Ellassa paikasta toiseen, helposti voi omatoimisesti käydä esimerkiksi Hapen teetehtaalla, se kävelykierros siellä oli tosi mielenkiintoinen. Colombossa kannattaa käydä jossain rooftopilla kattoo auringonlasku – Red Cinnamon oli hyvä paikka siihen sekä kannattaa kävellä Pettahissa, se oli super mielenkiintoista. Ihanaa tulevaa reissua!
Nam sait srilankalaisen keittiön kuulostamaan niin hyvältä! 🙂 Meille se oli nimittäin aikanaan vähän pettymys. Mutta oon ihan varma, että se johtui siitä, että tultiin Sri Lankaan Intiasta, jossa oltiin oltu edelliset 3 kuukautta. Srilankalainen ruoka maistui Intian jälkeen tosi miedolta ja tylsältä! Me kaivattiin lisää makua. Mutta muistan, että tykkäsin myös srilankalaisesta dahlista, ja tietysti hopperseista!
Sitä se kyllä Anna oli. <3 Joo Intian jälkeen varmaan Sri Lanka maistuu mauttomalle, ehkä olisi ollut parempi siirtyä Sri Lankasta Intiaan. Intia kyllä houkuttaa ruokansa puolesta, siellä varmaan aikamoisiin herkkuihin pääsisi tutustumaan.
Voi että, kiitos! Ja terveisiä Nepalista! Tartun tähän heti ensi viikolla. Olipa kiva yllätys. <3
Kiitti, oon täällä aivan kuolannut sun Nepalin juttuja. Joskus ois niin siistiä päästä itsekin. En malta odottaa millainen on sun maistuva maailma! <3
Voi ei, mikä nälkä iski! Nuo ruoat kuulostavat aivan taivaallisilta. Olin jo ehtinyt alkaa hautaamaan Sri Lankaa mahdollisena matkakohteena, mutta nämä sun matkapostaukset ja ennenkaikkea tää ruokajuttu alkavat saada mut toisiin aatoksiin. Voisin lähteä Sri Lankaan ihan vain näiden ruokien takia!
Sinne siis seuraavaa reissua! 😉
Täällä kanssa yksi jolla ei ollut minkäänlaista mielikuvaa sri lankalaisesta ruoasta, mutta nyt kyllä alkoi kiinnostaa! Rakastan intialaista ruokaa, joten jo sen puolesta kuulostaa lupaavalta. Tuoreet hedelmät on aasiassa matkustaessa muutenkin yksi mun suosikkijuttuja, ne on niin herkullisia kaikissa muodoissa! Ja teetä! Erilaiset teet on muutenkin suosikkituliaiseni itselleni melkein mistä vaan, mutta Sri Lankahan on teestään tosiaan maailmankuulu. Hmm…ilmeisesti pitäisi aloittaa Sri Lankan matkan suunnitteleminen 😉
Nonni, Anni sitten makumatkalle Sri Lankaan! 😉 Toi oli kyllä törkeän hyvää, jäi kyllä ikävä curryja ja hedelmiä erityisesti. Miksei meillä voi olla niin ihanan makuisia hedelmiä. Tee on mulle tullut tutuksi vasta pikku hiljaa, kun oon aineenvaihdunnan takia ruvennut juomaan vihreää teetä. Teen perässä kyllä Sri Lankaan kannattaa matkustaa myös, koska se on kuulemma yksi maailman parhaimpia teemaita.
Lupaan beibs tehdä tämän haasteen pian!! 😀 Luin tämän taas uudelleen, kun en osaa päättää, mitä kaikkea maistuvaa haluaisin ihmislle jakaa. <3
Uuu jei, en malta odottaa sun maistuvaa maailmaa! <3
Totta on, että tuolla ”etelässä” hedelmätkin maistuvat aivan erilaisilta kuin täällä koto-Suomessa jossa suurin osa hedelmistä kypsytetään satamahalleissa kemikaaleilla kypsiksi. Viime vuosina syystä tai toisesta vatsa on mennyt siihen kuntoon ettei puhettakaan, että voisi syödä tulisia curryja. Joka on todellakin harmi kun ajattelee mitä herkkuja jää omalta osalta sivuun. Onneksi teetä voi ja pitää juoda! 🙂
Ai että meidän kemikaalihedelmiä, nam nam. :’DD Juuri tuossa eilen söin vesimelonia ja harmittelin sen perään jälleen kerran, kun eivät ole niin hyviä kuin lämpimässä. Voihan harmi, ettei vatsa kestä curryja – ne on niiin hyviä. Onneksi tee menee kuitenkin! 🙂
Herkulliselta näyttää kyllä! Kiva lukea ja kuulla kokemuksia Sri Lankasta, joka ehkä jossain kauempana häämöttää yhtenä toivekohteena. Nuo tuoreet hedelmät olisivat kyllä ihan ykkösjuttu, joita varmaan mupeltaisin joka päivä 🙂
Kiva jos tykkäsit. Totta, mä voisin elää niillä vaikka kaikki ruokahetket reissussa. Namnam.
Olipas herkullisen näköisiä ruokia. Nuo hedelmät on aivan mielettömiä, kun ne on poimittu kypsinä, eikä niitä ole tarvinnut rahdata laivalla maailman toiselta puolelta. Srilankalaisen ruoan olisin minäkin lähimmäs intialaista arvellut. On hauskaa, miten erilaiset vaikutteet sekoittuvat maukkaaksi yhdistelmäksi eri Aasian maiden keittiöissä.
Eikö! 🙂 Maukkaat hedelmät on kyllä ihan parhautta.
Voi nam mitä ruokia! Tiedän jo valmiiksi että jos joku päivä Sri Lankaan pääsen, niin tuun todellakin rakastamaan paikallista ruokaa. Pieni ruokakateus iski täältä Uudesta-Seelannista nuudelien ja papujen parista, mutta ehkäpä hienot maisemat paikkaa menetettyjä makuelämyksiä 😀
Eikö, oli aika super namia! Uskon, että hienot maisemat korvaa menetystä. Nyt pitää kyllä lähteä ihan googlailemaan tämän jälkeen millaista on tyypillinen ruoka siellä. Ei mitään ajatusta. ?
Kasvissyöjä kiittää! Olin viimeks Kuubassa, ei oo kulinaristinen maa ensinkään, mutta vegetaristille ei ollu juuri mitään. No riisiä ja papuja joo. Mutta olen lähdössä Sri Lankaan joulukuussa, siellä vaikuttaa olevan mainio kasviruokatarjonta. Kiitos mielenkiintoisesta blogistasi.
Ihana kuulla Kirsi! <3
No mutta kyllähän riisillä ja pavuilla pääsee jo pitkälle! .. Not. :’D Sri Lanka sopii kyllä sitten oikein hyvin sulle ruokien puolesta. Varoitan vaan: se vie sun kielen mennessään. Aih, kun pääsisi taas herkuttelemaan Sri Lankaan.
Apua, mikä nälkä iski katsellessa noita kuvia! Ja matkakuume kohoaa entisestään, kiitos tästä! Hyvä kuulla, että kasvissyöjänä Sri Lankassa pärjää hyvin – useimmissa Aasian maissa sitä kyllä odotankin. Ollaan menossa Sri Lankaan kuukaudeksi maaliskuussa, enkä malta odottaa!
Oo kuukaudeksi srilankalaisen keittiöön pariin – OON KATEELLINEN! 😀