Tällä hetkellä pitää käyttää vähän mielikuvitusta, ettei totaalisesti sekoaisi neljän seinän sisään. Koronan takia matkailu on tällä hetkellä kiellettyä sekä Uusimaa on rajattu erilleen muusta Suomesta. Onneksi kuitenkin luonnossa voi vielä liikkua, kunhan sielläkin pitää terveen maalaisjärjen mukana.
Pidä turvaväliä muihin ja anna vastaantulijalle tilaa. Älä mene syömään retkieväitä tulentekopaikalle muiden retkeläisten kanssa – ota vaikka ennemmin oma trangia mukaan ja tee retkiruuat rauhassa omissa oloissa. Kannattaa välttää myös suosituimpia paikkoja tai yritä vähintään ajoittaa retkesi sinne valtavirran ulkopuolelle.
Olimme eilen retkeilemässä Kallahden luonnonsuojelualueella ja siellä tuli idea, että voisin jakaa omat hyväksi havaitut luontokohteet Uudeltamaalta ja tässä ne nyt olisi:
1. Uutela
Uutela on meidän talouden klassikko Itä-Helsingissä Vuosaaressa, täällä tulee käytyä eniten. Parkkeeraamme aina Kahvila Kampelan viereen, jossa on erinomaiset syötävät (oodi kalakeitolle ja makeille leivonnaisille) – luonnollisesti sinne ei voi mennä nyt. Haluan kuitenkin mainita Kampelan tähän alkuun, sillä kannattaa testata paikka vaikka seuraavalla luontokerralla kunhan ravintoloissa ja kahviloissa asioiminen on jälleen sallittua.
Luontopolut koostuu kahdesta eri mittaisesta reitistä (1,5km ja 2,5km), jotka muodostavat yhdessä kahdeksikon. Molemmat reitit on merkitty maastoon viitoin sekä valkovihrein nauhatunnuksin. Uutelesta löydät metsä- ja laidunmaisemia, kluuvijärviä ja rantaniittyjä sekä Skatanniemen. Parasta Uutelassa on meren läheisyys ja rakastankin noita polkuja erityisesti rannan varsilla.
Jos on koira mukana, niin Uutelan alue on myös täydellinen paikka päästää koira uimaan sillä rannat eivät ole äkkisyviä.
Lisää Uutelan ulkoilualueesta täältä.
2. Vaakkoin ulkoilualue
Vaakkoi on erämainen metsäalue vajaan 30 kilometrin päässä Helsingistä Espoon ja Vihdin rajalla. Parkkipaikka löytyy Vihdintien varrelta, josta pääset kätevästi suoraan luontopoluille. Täällä ei ole merkittyjä reittejä, mutta polkuja pitkin on helppo kulkea maastossa.
Alueella on useampi järvi, johon tutustua polkujen varrella: Vaakkoi, Väärä-Musta, Saaren Musta, Iso Lehmänlampi ja perimmäisenä Kämmenlampi, josta löytyy myös laavu. Olimme täällä viime syksynä ja kannattaa ehdottomasti ottaa joku sanko mukaan, sillä me kerättiin kaikki Kyöstin puhtaat koirankakkapussit täyteen mustikoita ja karpaloita erityisesti Väärä-Mustan ympäristöstä. Jouduttiin jättämään taaksemme erittäin paljon marjoja, kun ei yksinkertaisesti ollut paikkaa minne kerätä.
Vaakkoi on siitä kivaa seutua, että vaikka se on aivan Nuuksion vieressä, ei siellä ole ruuhkaa. Meidän retken aikana taidettiin nähdä yksi ihminen. Erinomainen vaihtoehto siis Nuuksion ruuhkille!
3. Haltiala
Haltiala on paikka missä olen käynyt useammilla koiratreffeillä, mutta se soveltuu myös luonnosta nauttimiseen. Me jätetään auto usein Haltialan tilan parkkipaikoille, jossa on kätevä käydä Wanhassa Pehtoorissa retkeilyn jälkeen munkkikahveilla (tämä vinkki tosin ei ole käytössä nyt koronan aikaan).
Lenkkipolut mutkittelee osittain Vantaanjokea pitkin, jonka takia tykkään hirveästi Haltialan miljööstä. Alue on suosittua seutua, joten täällä kannattaa pitää huoli turvaväleistä. Kannattaa tutustua esimerkiksi Haltiavuoren luontopolkuun, Metsäpolkuun tai Korpipolkuun.
4. Kallahti
Kallahti on usemman kerran ollut mielessä, että täällä pitäisi käydä joskus. Käytiin Kallahden alueella koeajamassa meidän aikaisempaa autoa ja siitä alkaen paikka on ollut takaraivossa. Itä-Helsingissä Vuosaaressa sijaitseva näytti suhteellisen suositulta paikalta parkkipaikan autojen mukaan, mutta alue on kuitenkin sen verran laaja niin ruuhkaa ei ollut. Me jätettiin auto jo melontakeskuksen ja tenniskenttien läheisyyteen, mutta moni oli ajanut uimarannan parkkipaikalle saakka.
Kävellessä Kallahdenniemeen oli ihanaa ihastella kauniita taloja, suosittelen ehdottomasti aloittamaan kävelyn jo alkupäästä. Uimaranta näytti myös aika kivalle kesää ajatellen, joten varmasti tulen kesänä tänne uudestaan.
Alueella on useampi luontopolku sekä alue on osittain myös luonnonsuojelualuetta, jossa ei saa poiketa poluilta. Tosi kaunis ja merellinen alue, suosittelen. Rannalla oli myös paljon pöytiä ja sellaisia grillejä, jonne voit tuoda itse omat puusi tai hiilet. Pitää joku kaunis kesäpäivä tulla myös grillaamaan tänne.
5. Lammassaari
Lammassaarella on aina minulle oma paikka sydämessä, sillä tämä on ensimmäisiä luontopaikkoja Helsingissä jossa kävin kun muutin tänne aikoinaan. Pitkospuut Lammassaareen ovat niin söötit, etenkin ne vanhat. Toisaalta uudet pitkospuut ovat tilavammat ja sopii paremmin esteettömään retkeilyyn.
Nimensä mukaan Lammassaaresta ei löydy lampaita, vaan ne löytyvät viereisestä Kuusiluodosta. Lammassaari on luonnonsuojelualuetta ja se sijaitsee Vanhankaupunginkosken naapurissa Arabianrannan läheisyydessä. Alue on Helsingin kaupungin omistama ulkoilualue, jonka tavoitteena on suojella alueen linnustoa ja kasvillisuutta. Alueelta löytyy lintutorni sekä muutama tasanne lintujen bongailuun.
Lue täältä postaukseni Lammassaaresta.
6. Sipoonkorven kansallispuisto
Mitä Facebookin retkeilyryhmään on uskominen, niin Sipoonkorven kansallispuistossa on aikamoisia ruuhkia ollut tällä hetkellä, sillä tienvarret ovat täynnä autoja. Kannattaa siis yrittää ajoittaa retkeily vähiten suosituimpaan aikaan, muistaa turvavälit tai suunnata vähiten suosituimmille reiteille.
Sipoonkorven kansallispuisto löytyy Sipoon, Helsingin ja Vantaan alueelta. Meillä oli määränpäänä kansallispuiston toinen virallisista kierroksista eli Byabäckenin -luontopolku, joka on vain 1,4 kilometriä pitkä. Tämä lyhyt reitti valikoitui meille siksi, koska Kyösti oli tuolloin vielä ihan pikkuinen eikä koiranpennun kanssa voi tehdä pitempiä kävelyjä. Tästäkin matkasta jouduttiin osa kantamaan sylissä sitä.
Toinen virallinen reitti on Kalkinpolttajanpolku, joka on 4,8 kilometriä pitkä. Kyseinen reitti on selkeästi haasteellisempi korkeuserojen vuoksi kuin tuo meidän luontopolku.
Lue täältä postaukseni Sipoonkorven kansallispuistosta.
7. Pirttimäki
Bongasin Pirttimäen ulkoilualueen Facebookin keskusteluryhmässä, jossa jaettiin retkeilyvinkkejä pk-seudulle. Pirttimäki sijaitsee Bodomjärven ja Nuuksion kansallispuiston välissä. Alue on tyypillistä jääkauden muovaamaa erämaa-aluetta, jossa on suhteellisen isoja korkeuseroja. Reittejä on usempi, jotka lähtee esimerkiksi Brobackan, Solvallan ja Luukkaan ulkoilualueelle.
Pirttimäessä on kaiken kaikkiaan merkittyjä reittejä noin 20 kilometriä joista löytyy jyrkkiä kalliorinteitä ja siirtolohkareita, järviä ja lampia sekä reheviä suoalueita. Asia josta erityisesti innostuin täällä oli hiihtoladut (tosin lumi oli hyvin olematonta täällä), joka on hyvä tietää tulevia talvia varten.
Lue lisää Pirttimäen ulkoilualueesta täältä.
8. Nuuksion kansallispuisto
Nuuksion kansallispuisto ei varmaan kauheasti esittelyjä tarvitse ja onkin varmaan näistä paikoista suosituin. Sjaitsee Kehä kolmosen pohjoispuolella Turunväylän ja Vanhan Porintien välissä.
Alue koostuu yli 80 järvestä ja lammesta, laaksoista, rotkoista, kallioista ja soista. Jääkausi on muokannut Nuuksion vaihtelevat maanmuodot ja parhaimmillaan sen jyrkiltä jylhänteiltä voit ihailla maisemia jopa 110 metrin korkeudesta merenpinnasta. Reitit sijoittuvat Haukkalammen, Kattilan ja Siikajärven ympäristöön ja merkittyjä retkeilyreittejä on yhteensä yli kolmenkymmenen kilometrin verran. Retkeilyreittejä löytyy hyvin aloittelijoille kuin myös kunnon konkareille.
Lue täältä postaukseni Nuuksion kansallispuistosta.
9. Porkkalanniemi
Ah, viime kesän parhaimpia ’löytöjäni’ on ehdottomasti Kirkkonummelta löytyvä Porkkalanniemi. Suunnattiin tänne viime juhannuksena kavereiden kanssa telttailemaan ja ai että täällä tajusi taas miten upea Suomi on. Auringonlasku oli todella kaunis Porkkalaniemen rantakalliolta. Odottelen kovasti, että säät tästä vähän lämpeäisi niin menisin mielellään uudestaan telttaretkelle tänne.
Porkkalan alueelta löytyy merellisten saaristomaisemien lisäksi myös erämaata ja kosteikkoja. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että se sijaitsee Suomenlahden kapeimmassa kohdassa – Viron pohjoisrannikolle on Porkkalan kärjestä vain 36 kilometriä. Ihana paikka.
Mitä luontopaikkoja Uudeltamaalta lisäisit tähän listaukseen?
Veera
Seuraa Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogia:
Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa), Instagramin (@veerapirita) , Bloglovinin tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3
Tämä olikin hyvä kooste. Asutaan ”väärällä puolella rajaa”, mutta täytyykin tulevaisuutta silmällä pitäen laittaa näitä muistiin. Sipoonkorvesta muuten sellainen huomio, että Kalkinpolttajanpolun pysäköintialueet ovat erittäin pieniä ja ovat ainakin viikonloppuisin aivan täynnä jo ennen koronaa. Tien viereen ei myöskään saa pysäköidä ja väärin pysäköineitä sakotetaan kaiken aikaa.
Tulevaisuuteen hyvät vinkit talteen siis! 🙂 Siinä tapauksessa hyvin moni on saanut sakkoja Sipoonkorven kansallispuistossa, sillä niissä kuvissa mitä näin siellä Facebook-ryhmässä oli autoja tienvarressa varmaan viitisenkymmentä. Me ollaan mahduttu omiin retkeilyaikoihin hyvin parkkipaikoille onneksi.
Onko antaa vinkkinä jotain facebook-sivustoa uudenmaan luonto- ja retkikohteista?
Ei varsinaisesti tuu juuri Uudellemaalle mieleen olevaa ryhmää, mutta kannattaa aktiivisesti seurailla mitä keskustellaan esim Vaellus, Retkeily ja kansallispuistot, Kansallispuistot tutuiksi, Outdoor-siskot tai Retkeilijät -ryhmissä. Noissa usein kysellään vinkkejä alueellisesti myös. 😌
Hyvä ja ajankohtainen postaus juuri nyt. Oli hauska todeta, että Porkkalanniemeä lukuun ottamatta kaikki paikat olivat meillekin tuttuja. Nyt kun olemme ihan vapaaehtoisessa karanteenissa lastemme pyynnöstä, olemme lähes joka päivä kierrelleet jossain. Eilen juuri Vaakkoissa, oli kiva, ja vaikka Saarijärven uimarannan parkkipaikka oli täynnä, metsään mahtui mainiosti. Parissa sellaisessa paikassa olemme viime viikolla käyneet, jotka eivät olleet tällä listallasi. Mustavuori Uutelan lähellä on varmaan parhaimmillaan tulevina viikkoina, kun lehto alkaa vihertää. Myllykosken koskia katselimme myös viime viikolla. Teimme reippaan lenkin jokirantaa pitkin Myllykoskelta pohjoisen suuntaan. Lisävinkit kelpaisivat minullekin!
Näinpä juuri! 🙂 Onneksi luontoon mahtuu hyvin, vaikka parkkipaikalla voisi tuntua muulta. Äh totta, Mustavuoren olisin voinut lisätä tähän – se on meidän koiran kanssa vakiolenkkipolku, niin oon tullut vähän sokeaksi sen suhteen että se voisi olla kanssa itsessään kiva luontokohde. Mikä paikka tuo Myllykoski siis on, missä se on? En löytänyt nopealla googlailulla vastausta tähän.
Uudenmaan luontokohteista minulle ei ole tuttu kuin Nuuksio, mutta tulinpa kertomaan, että juttusi inspiroi mua tekemään samanmoisen koosteen Pirkanmaan luontokohteista 🙂 Luonto on kyllä etenkin näinä aikoina niin ehdoton henkireikä itselle, että saa olla onnellinen että sattuu asumaan näin metsäisessä ja upeiden luontokohteiden täyttämässä maassa.
Oi hei kiva idea! Linkkaas mulle se sitten, sillä loppukesästä on vajaan viikon mittainen matka Tampereelle ja on aikaa tutustua myös luontokohteisiin. 🙂
Espoosta ei hevin tule lähdettyä itään, mutta Nuuksio ja Porkkalanniemi ovat jossain määrin tuttuja. Juuri nyt olemme kyllä valinneet pieniä tuntemattomampia alueita ihan lähellä, kuten vaikka Hanikan luontopolku tai Olarin luontopolku, etenkin viikonloppuisin, kun paras ulkoilureittimme, eli Espoon rantaraitti on ollut aurinkoisessa kevätsäässä kovin ruuhkainen!
Kiitos vinkeistä Pirkko, pitää tutkailla nuo Hanikan ja Olarin luontopolut. Suosituimmat paikat on kyllä aika ruuhkaisia tällä hetkellä..