Mun piti pysähtyä hetkeksi miettimään, miten aloittaisin tämän postauksen. En löydä kunnolla sanoja. Se on mentävä kokemaan paikan päälle Sri Lankaan, jotta voit käsittää miten upeasta Elämyksestä isolle E:llä puhun. Sri Lankan Hill Countryssa ei missään nimessä kannata jättää välistä junalla matkustamista ja me matkattiin legendaarinen Kandy-Ella väli hitaasti puksuttavalla junalla.
Ensimmäistä kertaa elämässä mua ei haitannut Aasian hidas matkustustyyli, matka kesti noin kuusi tuntia ja olisin voinut olla kyydissä toiset kuusia tuntia. Tätä matkailu parhaimmillaan on: upeita paikkoja, ihania ihmisiä ja ikimuistoisia elämyksiä.
Junaraiteet rakennettiin Sri Lankaan vuonna 1864 alunperin kuljettamaan kahvia hill countryn alueelta Colomboon. Vuonna 1871 iso osa plantaaseista tuhoutui ja kahvin tilalle alettiin viljelemään Sri Lankan kuuluisaa teetä. Ceylon tee oli syntynyt. Junan kyydissä istuessa oli välillä sellainen olo, että olisin matkustanut oikeasti vuonna 1800-luvulla, sillä junat ovat hyvin vanhoja, ruosteisia, hitaita ja erittäin kovaäänisiä. Toisaalta, juuri siinä on se ihanuus.
Junalla matkustamisen suosio Sri Lankassa on räjähtänyt käsiin turistien keskuudessa.
Rakastin meidän matkaa, se oli oikeasti jotain käsittämätöntä. Juna puksutti eteenpäin noin tuhannen metrin korkeudessa meren pinnasta ja maisemat oli käsittämättömiä. Juna kulkee läpi pienten kylien, josta nousee tasaiseen tahtiin kyytiin ihmisiä. Matkan varrella ollaan melkein vuorten huipulla, matkataan teeviljelmien läpi, vilkutellaan paikallisille ja kaikkea sitä vihreyden määrää ei voi käsittää.
Junamatka on ehdottomasti kerran elämässä -materiaalia, joka täytyy kokea jos Sri Lankassa matkustaa. Pakko, en anna muita vaihtoehtoja edes.
Ykkösluokan junan neitsytmatkalla
Meillä oli erityinen tilanne, sillä hypättiin vahingossa sellaiseen ykkösluokan junaan Kandy-Ella välillä, jossa on vain ykkösluokan vaunuja ja oltiin kyseisen junan neitsytmatkalla. Kyydissä oli lähinnä paikallisia, mikä on hyvin harvinaista Sri Lankassa näillä seuduilla, sillä junalla matkustamisen suosio Sri Lankassa on räjähtänyt käsiin turistien keskuudessa. Ykkösluokkaa on haukuttu turistien keskuudessa muun muassa kylmän ilmastoinnin ja ikkunoiden takia, joita ei saa auki. Tämä oli ehkä syy miksi meidän junassa ei paljoa turisteja näkynyt.
Saatiin kuitenkin mahtavia kokemuksia junamatkalla, sillä iso osa paikallisista oli tullut kyytiin jo Kandysta juhlimaan ykkösluokan junan kyytiä. Vaunut oli koristeltu, he olivat valmistaneet ruokaa, mukana oli kitarat ja rummut. Voi sitä juhlahumua, kun kaikki vain lauloi ja tanssi. Pyysivät meidät myös mukaan juhlimaan kanssaan ja olisivat kovasti halunneet, että Jussi olisi laulanut jotain suomeksi. Jännä, ettei Jussi lähtenyt avaamaan äänihuuliaan.
Itseäni kyllä juna-asemalla aluksi ärsytti tuo ykkösluokka. Mentiin aamulla Kandyn juna-asemalle ja katsottiin, että juna lähtee vartin päästä. Selvisi, että kyseisessä junassa ei ole kolmos- ja kakkosluokan vaunuja. Seuraava juna, jossa noita olisi ollut, lähtisi vasta reilun kahden tunnin päästä. Ähh. Ajateltiin, että ihan sama, mennään ykkösluokan junalla. Milloin matkustaminen on kääntynyt näin, että oikein haluamalla haluaa sinne ”huonoimpaan”? 😀
Loppujen lopuksi oltiin todella tyytyväisiä meidän valintaan. Kaikki vastaantulleet junat olivat jokaista ikkunaa ja oviaukkoa myöten täynnä turisteja. Kaverini, joka oli ollut kulkenut samaisen reitin kuukautta ennen meitä, kertoi että oviaukon paikoista oli melkein joutunut ”tappelemaan”, jos halusi päästä ihastelemaan maisemia. Meillä ei ollut tuota ongelmaa, sillä meidän lisäksi vaunun välissä olevassa kahdessa ovessa oli parhaimmillaan kaksi ihmistä meidän lisäksi. Eli hyvin saatiin istua koko matka rauhassa oven suussa ja nauttia henkeäsalpaavia maisemia. Loppu hyvin, kaikki hyvin siis.
Miten ostaa junaliput Ellasta Kandyyn
Sri Lankassa ei ole oikein verkkokauppaa, josta voisit ostaa liput etukäteen. Tiedustelin meidän hotellilta etukäteen, oltaisiinko saatu ostettua liput heidän kauttaan muttei se ollut mahdollista. Kakkos- ja kolmosluokan lippuja ei kuulemma saa varattua etukäteen eli liput pitää ostaa juna-asemalta lippuluukulta. Eli liput pitää käydä ostamassa lähtöaamuna juna-asemalta.
Luin kuitenkin, että osaan kakkos- ja kolmosluokan vaunuihin saa ostettua lippuja etukäteen. Onko teistä joku ostanut lippuja etukäteen esimerkiksi Suomesta käsin?
Täältä löydät Sri Lankan junaverkoston aikataulut ja yllättäen se oli suhteellisen totta puhuva! Lipputyyppejä on useita, joista turistien keskuudessa kehutaan kakkosluokan vaunuja. Oman kokemukseni perusteella voin kyllä suositella ainakin tätä junaa, joka on pelkästään ykkösluokkaa.
Tiedätkö muita kerran elämässä -junareittejä?
Veera
Seuraa AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA -matkablogia:
Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa), Instagramin (@veerapirita), Twitterin, Bloglovinin, Blogipolun tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3
Reissussa kyllä tuntuu toteutuvan tuttu sanonta matkan ja määränpään tärkeysjärjestyksestä. Itselläni junailu on jäänyt vähemmälle, mitä nyt Romaniassa pääsi istuskelemaan muutaman tovin vanhoissa, rämisevissä ja (hyvin) hitaissa junissa. Toisin kuin voisi kuvitella, en olisi muuta kaivannutkaan.
Muuten julkisia on tullut kokeiltua oikeastaan joka maassa. Parhaiten mieleen ovat jääneet Nepalin bussikulttuuri. Räikeä maalikerros, täysillä pauhaava nepalilainen musiikki, bussin katolla matkustavat vuohet… Kerran linja-autossa sain syliini vieraan naisen vauvan ja viereisen miehen sylissä tökötti rauhallisesti kana.
https://aatenarikka.blogspot.fi/?m=1
Totta Sanni, oon samaa mieltä tuon sanonnan kanssa. Kuullostaa kyllä aikamoisella elämyksellisiä myös tuo Nepalin bussikulttuuri.
Mun kerran elämässä -junamatka on ollut Trans Mongolian reitti Moskovasta Mongolian kautta Kiinaan. Tein reissun kymmenen vuotta sitten ja edelleen muistelen sitä lämmöllä. Mongolia oli myös itsessään upea kokemus, kaunista luontoa ja autiomaata.
Kiitos Sri Lankan postauksista! Haaveilen matkasta sinne ja tuo junamatka pitää ehdottomasti kokea. Olisi kiva lukea budjettipostaus teidän reissusta!
Oi ei toi siunkaan reitti kuulosta hullummalta! Kelpaisi todellakin. Mongolia on monesti ollut mielessä matkakohteena, vielä sinne ei jostain syystä oo päädytty.
Kiva kuulla Tepa, jos oot saanut itsellesi jotain miun Sri Lankan postauksista. Budjettipostaus on tulossa jossain vaiheessa, voisikin alkaa sitä työstämään tässä lähi viikkoina. 🙂
Siis mun on nyt aivan pakko päästä tonne. 😀 Kuulostaa upealta! Eikä varmasti haitannut yhtään mennä ykkösluokassa, kun kerran mahtui ihastelemaan näkymiä paljon paremmin. Kohta on meillä edessä Chiang Mai – Bangkok väli junalla, täälläkin on kuulemma upeita maisemia. Innolla odotan. 🙂
Suosittelen kyllä menemään, todellakin sen arvoinen! 🙂 Ei kyllä varmaan yhtään hullumpi oo tuo matka Chiang Maihinkaan, oon niin pitkään haaveillut kyseisestä kaupungista. Odotan myös innolla teidän reissutarinoita sieltä!
Kiinassa on tullut tehtyä junamatka jos toinenkin ja osa niistä menee sarjaan, että ei koskaan enää 🙂
Yksi ehkäpä mieleenpainuvimmista junamatkoista on tullut tehtyä Egyptissä Kairosta Luxoriin. Kyseessä oli yliyön matka, jossa oli hyttipalvelijat, illalliset ja kaikki todellakin viimeisen päälle. Erittäin hauska kokemus. Toinen mieleenpainuva oli Moskova- Helsinki aikana, jolloin siinäkin matkassa oli vielä wanhanajan tunnelmaa. Aah sitä mahorkan tuoksu 😉
Aika kiinnostava kolmas tuo Kairosta Luxoriin, siinä on ollut jo vimosen päälle palvelut ja puitteet! 🙂 Yöjunat on kyllä kivoja, niissä saa niin hyvin aina nukuttua.
Pidän junassa matkustamisesta silloin kun matkasta itsestään voi nauttia. Omia lempi junamatkojani ovat olleet museojuna Helsinki – Porvoo sekä junamatka Mallorcalla vuoristossa. Keski-Euroopassa junalla pääsee kätevästi liikkumaan paikasta toiseen ja samalla näkee maisemia lentämistä enemmän. Pitää varmaan nyt kesällä vetäistä tuo Porvoon museojunareissu uudestaan lohdutukseksi kun Sri Lankaan ei nyt pääse lähtemään junailemaan.
Moi Anmarien ja pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, en ollut jotenkin huomannut tätä kommenttia. 🙂 Sainkin idean siulta tarkastaa tämän kesän museojunan aikatauluja ja näyttäisi siltä, että voisin hypätä kesäkuun puolessa välin kyseisen junan kyytiin. Kiitti muistutuksesta! Porvoo on oikein ihana vaihtoehto kanssa Sri Lankan junareitille.
Sait vakuutettua, kyllä tuo on vielä joskus koettava itsekin! Junalla olisi muutenkin tosi kiva matkustaa, mutta esim. Euroopassa se vaan tuppaa olemaan niin pirun kallista! Laitan kuitenkin listalle tämän + ainakin legendaarisen Idän Pikajunan 🙂
Anteeksi Eeva myöhäinen vastaus, tämä oli jotenkin hukkunut multa. 🙂 Junalla matkustaminen on kyllä mukavaa puuhaa ja pyrin siihen mahdollisimman usein. Toi hintapuoli Euroopassa on kyllä aivan totta, juuri tuossa katseltiin junia Roomasta ja Napoliin ja halvemmaksi tuli vuokrata meidän porukalle kaksi autoa kuin että yhdeksän henkeä olisi matkustanut junalla. Idän pikajuna on miunkin listalla!
Huikean näköinen ja kuuloinen tuo reitti! Aivan ihana. Itse tykkään junamatkustamisesta, joten se harmittaa, että junailu on nykyään Euroopassa lentämistä kalliimpaa. Suurenmoisia junakokemuksia minulla ei ole jakaa. Mieleenpainuvimmat junamatkat ovat Balkanilta melkein kymmenen vuoden takaa, jolloin (en usko tilanteen muuttuneen?) junamatkustaminen oli hyvin hidasta ja kolisevaa.
Eikö ookkin! Enkä oikeasti osannut kuvailla tarpeeksi hyvin tuota tunnetta tuolla, se pitää yksinkertaisesti mennä itse kokemaan. 🙂 Balkanilla on se yksi tosi kuuluisa junareitti, oliko se about Romania/Serbia/Albania akselilla – muistan lukeneeni siitä Mondon jostain numerosta. Me ollaan liian hyvälle totuttu nopeissa ja ei kolisevissa junissa täällä Suomessa, tuokin on varmasti ollut silti hyvin ikimuistoinen tuo Balkan. 🙂 Oltaisiin itsekin haluttu kulkea pari reittiä Balkanilla junalla, mutta meillä oli auto alla.
Hyvältä kuulostaa, olen mennyt muutamia ikimuistoisia reittejä: Roomasta Toskanaan näkyi maaseutua, palmurantoja ja sitten niitä kuuluisia kukkapeltoja Toskanassa. Kokemisen arvoinen jos pitää Toskanasta. Olen myös tykännyt Saksasta Pohjois-Italiaan reitistä, jossa näkee Alppeja ja sen jälkeen Italian vuoristomaisemia. Myös Sisilian junamaisemat on jääneet mieleeni, näkyi havaijimaisemia auringonlaskuja ja palmuja. Omia suosikkejani ovatkin palmu+rantajunareitit. Myös Italiasta Ranskan rivieralle kulkee oikeen hieno rantareitti
Oi kuullostaa kyllä upealle tuo Rooma-Toscana reitti! Oon itsekin kulkenut junalla Ranskan Rivieralla ja siellä oli kyllä super kaunista. 🙂
Tuo on kyllä ihana reitti, mutta hurjaa miten suosittu siitä on tullut! :O Me mentiin junalla tuo väli vuonna 2010. Oltiin juurikin siellä jossain kakkos- tai kolmosluokassa ja muistan erittäin hyvin vielä luodinreiän yhdessä ikkunassa! Silloin oltiin ainoat turistit siinä vaunussa ja koko junassa oli ehkä ihan kourallinen turisteja. Tuo teidän ”karnevaalijuna” kuulostaa itsessään jo tosi hauskalta kokemukselta. 🙂
Joo varmasti aika eri ollut vuonna 2010 tuo junareitti. Jussikin kertoi erilaisia kokemuksia olleen tuossa junassa, kun on matkustanut joskus 2006 Sri Lankassa. Niin se suosio vain muuttaa ja veikkaan, että somella on iso vaikutus asiaan myös. Karnevaalijuna oli kyllä aikamoinen kokemus! :’D
Me oltiin tuolla paikallisten loma-aikaan, mikä tarkoitti, että junat olivat täynnä. Saatiin jokin osuus, mutta en enää muista mikä. Mutta sen tiedän, että noille parhaille näkymille ei päästy ja ainoa paikka olla junassa oli istua lattialla juurikin noissa oviaukoissa.
Minulle elämyksellisin junamatka on ollut rengasrata Yangonin ympäristössä. Kirjoitin siitä jopa kaksi juttua: http://www.travelloverblogi.fi/kolme-tuntia-live-dokumenttia/ ja http://www.travelloverblogi.fi/kun-elama-tuli-junaan/ Kerran elämässä -junareitti on minusta Bernina Expressillä Sveitsistä Italiaan: http://www.travelloverblogi.fi/junailu-taas-trendikas-tapa-matkustaa/ (juttu jo vuodelta 2012, mutta eiköhän maisemat ole ennallaan.)
Voi että, harmi ettette päässeet parhaille paikoille. Itse tykkäsin enemmän istua tuossa oviaukolla kuin omalla paikalla – tosin meidän ikkunaa ei saanut auki. Mua harmitti hirmuisesti, ettei Yangonissa ehditty kokeilemaan tuota rengasrataa. Sitä on niin moni kehunut ja muistankin lukeneeni sulta tuosta kanssa. 🙂
Ihanan näköistä, täytyy ehdottomasti laittaa to-do listalle kun Sri Lankaan päätyy. Oma kerran elämässä -junareissuni on circular train Yangonissa, mahtava autenttinen kokemus! täällä lisää jos kiinnostaa https://delfiininselassa.net/2018/02/10/pikavisiitti-varikkaaseen-yangoniin/
Kannattaa laittaa! 🙂 Tuo Yangon olisi kyllä siistiä päästä kokemaan, me oltiin kaupungissa vain yksi yö eikä ehditty tuon junan kyytiin.
No arvaa ärsyttääkö nyt, kun jäi tää junamatka silloin Sri Lankassa tekemättä. 😀 Silloin tää ei ollut vielä niin tunnettu juttu… No ehkä tulee vielä lähdettyä joskus uudestaan. Kiva että saitte nauttia ovipaikasta rauhassa! Meidän suosikkijunamatka on varmaan ollut Intiassa Rajasthanin maaseudun halki. Junamatkat Intiassa on ehdottomasti koettava kerran elämässä ainakin 🙂
Somella on iso voima tehdä asioita tunnetuksi. :’D Ensi kerralla sitten Anna! Oon haaveillut vuosia Intiasta, olisipa kiva päästä sinne joskus.
Ihanan vihreää vehreyttä, todella kaunista! Kyllä tulee ikävä junamatkoja, nykyään kun ei oikein ehdi enää. Opiskeluaikana tuli junailtua paljon Euroopassa ja vähän Aasiassa. Pisin junareissu kesti kolme päivää Pekingistä Turfaniin Länsi-Kiinaan, loppumatka mentiin läpi aavikon.
Täytyy kyllä laittaa tämä junareitti muistiin, jos vaikkaeksyy Sri Lankaan?
Tuo Sri Lankan vehreys oli kyllä aivan huikeaa, koko maa on käytännössä yhtä viidakkoa. :’D Oho, aika hyvin ollut pituutta tuolla junareissulla, olut varmaan aika hieno kokemus tuokin!
Vaikuttaa kyllä kerrassaan ikimuistoiselta kokemukselta niin bileiden kuin maisemienkin puolesta! Ja tosi hyvä tuuri teillä tosiaan, että saitte niin vapaasti katsella maisemia noissa oviaukoissa, voin kuvitella millainen tatti alkaisi kasvaa otsaan sellaisessa täpötäydessä vaunussa, jossa kaikki vaan tuuppii toisiaan.
Paikalliset bileet oli kyllä ikimuistoinen kokemus. :’D Olisi kyllä itelläkin kasvanut aikamoinen tatti otsaan, jos olisi ollut aivan täynnä käytävät ja kaikki. Onneksi meillä oli tuuria mukana ja satuttiin hyppäämään tähän junaan.
Mmm.. kuulostaa ja näyttää vallan ihanalta! Aivan ihana tuo vehreys ympärillä! Mulla on vähän vähän kokemusta junamatkoista ainakaan tuollaisissa maisemissa, mutta bussikokemuksia sitäkin enemmän. Junassa pystyy varmasti enemmän heittäytymään maisemien ja tunnelman vietäväksi, kun ei tarvitse pelätä takapuoli puutuneena putoavansa rotkoon hetkenä minä hyvänsä
Joo junalla matkustaminen varmaan on loppu peleissä mielekkäämpää tämän kaltaisissa maisemissa kuin bussilla matkustaessa. Toisaalta, ei autoteissäkään varmasti sinänsä mitään vikaa ole. 🙂 Tuo Sri Lankan vehreys on kyllä upea!
Ah, tommoset yllättävät kerran elämässä kokemukset on ihania! Ja siis huipulta kuulostaa junamatka! Sri Lankaan pitäisi vielä joskus päästä.
Sinne siis Heta! 😉
Siis noi maisemat Sri Lankassa tuolla alueella on kyllä mielettömät! Ja varmasti tuo junamatka ollut sellainen kerran elämässä kokemus ei pelkästään noiden maisemien vaan myös tuon junan tunnelman vuoksi. 🙂 Jos ja kun vielä joskus suuntaan Sri Lankaan niin pakko kyllä kokea tuoa! <3
Sitä se kyllä todellakin oli, nyt siulla on Anna-Katri hyvä syy palata uudestaan Sri Lankaan. Tuo junareitti on ihan eeppinen!
Me saatiin varattua liput 1-luokkaan (vaikka luettu myös paljon moitteista) suomesta käsin välille Peradeniya-Ella, matka vasta edessä joten toivottavasti meidän liput on luukulla odottamassa! 😀 Maksoihan ne enemmän, mut taaperon kanssa ei haluttu ottaa riskiä et ei saatais istumapaikkaa noin moneksi tunniksi 🙂 Mitä kautta otitte taksikuljetuksen lentokentältä Kandyyn?
Nonni, mutt hyvähän se on perheellisenä pelata varman päälle niin ei tuu yllätyksiä. Me laitettiin meidän hotellille Kandyssa viestiä, että voisko sieltä joku tulla hakemaan meidät ja onnistui.