Kaupallinen yhteistyö: Pyhän Olavin merireitti
Jos jotain matkaa olen koskaan odottanut, niin yksi niistä kyllä oli kesäkuun alun Pyhän Olavin merireitti. Turun Tuomiokirkolta starttaava upea pyhiinvaellusreitti kulkee Ahvenanmaan saariston kautta Ruotsiin, jossa reitti yhtyy olemassa oleviin Olavinreitteihin. Tämä reitti tarjoaa upeita luontoelämyksiä ja jokainen saa rakentaa siitä omaan aikatauluun sopivan osuuden eli koko merireittiä ei tietenkään tarvitse kerralla kulkea.
Reitti on yhteensä 560,5 kilometriä pitkä ja päättyy Atlantin valtameren rantaan Norjan Trondheimiin ja se on Suomen ensimmäinen virallisiin eurooppalaisiin kulttuurireitteihin kuuluva pyhiinvaellusreitti. Maailmalla kuuluisimpia pyhiinvaellusreittejä lienee Espanjan Caminos de Santiagon polku, jossa käy satoja tuhansia pyhiinvaeltajia vuosittain. Onkin aika kiva, että meiltä löytyy nyt kotimainen vaihtoehto tälle sekä paaaljon rauhallisempi. On arvioitu, että viime vuonna Pyhän Olavin merireitin vaelsi noin 500, joten tilaa riittää. Poikkeuksellisen upean pyhiinvaellusreitistä tekee se, että Olavin merireitillä kuljetaan upeassa saaristossa niin maalla kuin merellä.
Sain itse pitkälti suunnitella ohjelman meidän toiveiden mukaan, joka kulki Turku-Parainen-Brännskär-Nauvo-Korppoo akselilla. Suunnitelmiin mahtui paljon upeita elämyksiä, kaunista saaristoa, hiljaista luontoa ja hurmaavia majoituksia.
Meillä oli epäonnea mukana ja suureksi harmiksi jouduimme keskeyttämään meidän pyhiinvaelluksen meidän rakkaan Kyösti-corgin sairastaumisen takia – selvennyksenä vielä, että sairastuminen ei liittynyt vaellukseen. Onni onnettomuudessa, että kolme yötä sairaalassa tehohoidossa alkoi tepsimään ja saimme meidän Kyöstin kotiin monen piinallisen päivän päätteeksi. Kuten yksi seuraajani Instagramissa totesi hyvin ’luksuslaavu kuulostaa ihanalta ja niin mieluusti olisin seurannut tätä matkaa mutta, mikään ei ole niin tärkeää kuin terveys’. Allekirjoitan jokaisen sanan myös itse.
Ehdittiin onneksi saada hyvä käsitys millaista herkkua Olavin merireitti tarjoaa ja sovimme, että tulemme loppukesästä uudelle yritykselle pyhiinvaelluksen suhteen. On nyt siis taas jotain mitä odottaa kuin kuuta nousevaa.
Olavin merireitti ja pyhiinvaellus siellä ei ole pelkästään uskonnollinen juttu, vaan se sopii myös minunkaltaisille matkaajille eli joka etsii matkaltaan hiljaisuutta, liikuntaa, luontoelämyksiä ja arjen kiireistä ja suorittamisesta irtautumista. Pyhiinvaelluksilla korostuu myös kestävyyden ja kohtuullisuuden arvot. Moni lähtee myös pyhiinvaelluksille elämänsä suurissa risteyskohdissa, kuten sairastumisen tai eron jälkeen. Eli kuten huomata voi, syitä pyhiinvaellukselle voi olla niin monta kuin on pyhiinvaeltajaakin.
Suunnittele itsellesi sopiva Olavin merireitti
Ennen matkalle lähtöä tutustuin tarkkaan Pyhän Olavin merireitin reittikuvauksiin ja karttoihin, jotta sain mahdollisimman kattavan kuvan mitä haluan nähdä ja millaisia vaihtoehtoja meillä on. Pyhiinvaelluksen voit kulkea itselle sopivalla tavalla ja meidän oli tarkoitus kulkea pitkälti jaloin, mutta myös hypätä saaristobussiin muutaman kerran sekä kulkea veneellä. Pyöräily on myös suosittua Olavin merireitillä, tosin se ei ihan kaikkiin osuuksiin ole suositeltavaa.
Pyhän Olavin merireitti kulkee osittain myös Saariston rengastien varrella, joten tässä saa vähän maistiaisia tästä kuuluisasta rengastiestä. Me aloitimme meidän pyhiinvaelluksen Turun Tuomiokirkosta, jonne oli juuri avattu Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus. Täältä löydät paljon tietoa liittyen Olavin merireittiin, mutta toki tänne voi tulla myös muuten vain pistäytymään. Minulle tuli täällä uutena tietona, että Turussa on myös päiväseltään kuljettavia lyhempiä pyhiinvaellusreittejä kuten Aurajoen pyhiinvaellukset.
Karttapalvelussa Olavin merireitti on jaettu kuuteen etappiin ja kannattaa lukea reittikuvaukset tarkemmin linkkien takaa:
- Turku-Parainen
- Parainen – Lillandet, Nauvo
- Lillandet – Nauvon kirkonkylä
- Nauvo – Korppoo (meillä oli tarkoitus tulla etapille 4)
- Ulkosaariston saarihyppely
- Ahvenanmaa
Lähdimme Tuomiokirkolta patikoimaan kohti Kaarinaa, josta meidän oli tarkoitus ottaa saaristobussi kohti ensimmäistä majoitusta Paraisilla. Minulle oli kerrottu, että yksi upeimmista reiteistä onkin juuri Turku-Kaarina väli ja kyllähän se kieltämättä välillä aika sanattomaksi veti. Reitti vei meidän luonnonsuojelualueelle sekä upealla Vaarniniemen luontopolulle, jossa oli myös lintutorneja ja upea näköalatorni.
Vinkki: täällä kannattaa pitää evästauko, sillä täältä löytyy laavu ja maisemat ovat kauniit sisäsaaristoon. Keitimme kahvit trangiassa sekä nautimme Tuomikirkon vierestä ostetut munkit – ai että, kyllä kelpasi.
Tästä jatkoimme matkaa Kaarinaan, josta otimme viimeiselle etapille bussin Paraisiin (20 min) ja majoituimme aivan ihanaan Matmalmen @Eva bed & breakfastiin, jossa on myös laadukas nollahävikkiravintola. Majoitumme kahden hengen huoneessa ja meillä oli myös oma parveke sisäpihalle kauniiseen puutarhaan.
Nautimme illallisen puutarhassa ja kaikki tarjoilut olivat kyllä aivan erinomaisia. Matmalmenissa on päivittäin vaihtuva ruokalista, joka koostuu paikallisista raaka-aineista. Meidän illallisella oli tarjolla waldorfin salaattia alkuruuaksi, kuhaa pääruokana ja rockyroadia jälkkärinä. Mikä parasta: täällä ei käytännössä synny ollenkaan hävikkiä.
Mielenkiintoinen hauska lisä oli Matmalmenin pamauskahvit arkisin kahdelta eli päivän leivonnainen ja kahvit. Paraisilla kuuluu pamaus joka päivä kahdelta, joka on ollut aikoinaan merkki kaivostyöläisille päiväkahvista.
Jouduimme yöllä viemään Kyöstin Raisioon päivystykseen ja seuraavana päivänä tästä sitten keskeytyimme virallisen pyhiinvaelluksen. Eläinlääkäristä aamuyöllä palatessa nappasimme meidän auton Turusta mukaan Matmalmeniin ja nautimme myöhäisen aamiaisen Evalla. Tästä jatkoimme päivän road trippinä matkaa Sattmarkiin lounaalle sekä tutustuimme Nauvoon autolla. Illaksi palasimme Turkuun odottelemaan lisätietoja Kyöstistä siinä toivossa, että hän pääsisi pois. Jäimme yöksi Turkuun ja kolmanneksi yöksi ajoimme jo sitten takaisin Helsinkiin odottelemaan Kyöstin paranemista. Sunnuntaina Kyösti oli sen verran parantunut jo, että oli valmis palaamaan kotiin toipumaan. Kolme yötä tehohoidossa olivat kriittisiä, mutta onneksi hoito tepsi.
JOS kaikki olisi mennyt kuin elokuvissa ja olisimme jatkaneet Paraisilta normaalisti ohjelman mukaan, olisi ollut aikamoisia elämyksiä luvassa. Ajattelin nyt hieroa suolaa haavoissa ja kertoa loppumatkan suunnitelmat teille, sillä uskon että nämä olisi todella mielenkiintoisia oman reittisi suunnitteluun Olavin merireitillä. Moni teistä kyselikin jo loppureitin suunnitelmia Instagramissa, joten jaetaan ne nyt ilman muuta tarkemmin myös tänne. Harmittaa edelleen aivan vietävästi, että matka keskeytyi mutta samaan aikaan olen todella kiitollinen ja helpottonut, että tässä ei käynyt huonommin.
Paraisilta meidän oli tarkoitus suunnata Sattmarkiin lounaalle perjantaina, joka on aivan pyhiinvaellusreitin varrella (iso suositus, kylmä kalalautanen oli todella herkullinen) ja olisimme patikoineet Kirjaisiin, josta olisimme napanneet aluksen kohti Bränsskarin upeaa saarta. Reitillä oli monta upeaa paikkaa ja erityisesti tämä oli se mikä harmitti meitä aivan vietävästi. Bränsskarissa meille oli varattuna aivan upea luksuslaavu Living Archipelagolta, josta on upeat maisemat merelle. Laavun lisäksi heillä on todella, todella, todella upeita mökkejä. Rakastan kuitenkin erikoisia majoituksia, joten pyysin meille tuota laavua omalla terassilla.
Täällä me oltaisiin sitten nautittu upeasta saaristosta, saunottu sekä melottu, suppailtu tai purjehdittu oman fiiliksen mukaan. No, ensi kerralla sitten! 🙂 Lauantaina meillä oli tarkoitus patikoida vai alle viisi kilometriä Mattnäsista Kaptensgårdiin, joka on sympaattinen ja tyylikäs bed & breakfast ja meille etukäteen hehkutettiin, että täällä on aivan mieletön vanha sauna.
Sunnuntaina oli reissun toinen odotetuin osuus, nimittäin lyhyt patikointi Korppooseen, josta olisimme lähteneet päiväretkelle Jungfruskäriin eli Saaristonmeren kansallispuiston yhdelle upeimmasta saaresta. Sanotaan, että tämä saari on kansallispuiston helmi. Päiväretki kestää noin 5-6 tuntia ja tänne myy päiväretkiä Taxipelago. Illaksi olisimme palanneet Korppooseen, jossa olisimme yöpyneet ja herkutelleet Hotelli Nestorissa sekä kävelleet paljasjalkapolun ennen kotiinpaluuta.
Koronan takia meidän alkuperäiseen suunnitelmaan tuli myös muutoksia, sillä kaukaisimpiin ulkosaariin kuten Jurmoon ja Utöön haluttiin rajoittaa matkailijoiden määrää ja sinne meillä ei ollut asiaa. Nämä rajoitukset poistuu ilmeisestikin nyt kesäkuun puolen välin tienoolla. Vaihtoehtona meillä oli alun perin yöpyminen Jurmon saaressa, jossa kulkee Jurmon 7,3 km kulttuuripolku ja tämä on myös osa Olavin merireittiä.
Jurmossa minut hurmasi ehdottomasti karun kaunis luonto, ajatus siitä että ollaan keskellä ei mitään ja majoitusvaihtoehtoja selatessa kauniisti harmaantuneet mökit upean meren edessä hurmasi. Täällä on myös ihanan tunnelmallinen sauna. Jurmo on ehdottomasti sellainen paikka, jonne haluan vielä palata joskus.
Nyt kun esittelin meidän toteutuneen pyhiinvaelluksen alkupätkän sekä peruuntuneet suunnitelmat, toivon että innostuit kanssa Pyhän Olavin merireitistä ja pyhiinvaelluksesta siellä. Reitti oli jo tuon yhden vuorokauden ajan todella upea. Voin vain kuvitella mitä kaikkea sillä olisi ollut tarjottavana meille. Onneksi päästään loppukesästä tai viimeistään alkusyksystä jatkamaan meidän reittiä. <3
Oliko sinulle uusi tuttavuus Pyhän Olavin merireitti?
Veera
Seuraa Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogia:
Instagramin (@veerapirita) , Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa), Bloglovinin tai Blogit.fi:n kautta.
Kuulostaa kivalta reitiltä. On tuohon tullut törmättyä ja nyt kun on suunnitellut omaa Saariston ympärireittiä, niin paljon yhteistä reiteillä näyttää olevan. Meidän on tarkoitus matkustaa pyörillä, vaikka kävelykin voisi tietysti olla mukava vaihtoehto.
Oli kyllä todella kiva reitti! Pyöräily onnistuu myös reitillä ja etapit voi suunnitella sellaisiksi, jotta ne soveltuu hyvin pyörän kanssa kulkemiseen.
Tuossa jo pohdinkin, että kai te kuljette joskus reitin loppuun. No tulihan se vastauskin siihen. Toissa viikonloppuna pyöräilimme saariston rengastie llä. Maininnan Pyhän Olavin reitistä pisti silmään matkan varrella. Saaristossa on paljon muitakin vaihtoehtoja onneksi kuin rengasreitti. Ja tapoja kulkea näitä reittejä.
Olen pyhiinvaeltanut Compostelaan 196km. Olisi upeaa, jos tälle reitille saataisiin alkuperäisen tavoin Pyhiinvaelluspassi, jolla voisi tietyissa paikoissa majoittua ja syödä puoli-ilmaiseksi. Saariston nykyiset hinnat hyvin harvalle mahdollistavat yksinvaellukset, joka on myös yksi tavanomainen pyhiinvaellustapa. Etenkin kävellen tehtävä vaellus kestää niin kauan, että rahat loppuisi kesken😅🤪
Onneksi Kyösti on kunnossa <3 Sydän mutkalla seurattiin Instassa teidän viikonloppua.
Täytyy ehdottomasti itsekin käydä tutustumassa tuohon alueeseen, Kaarina ja Kuusisto meille onkin tuttuja ystävän kautta ja siellä käydään lähes joka kesä. Täytyy hieman laajentaa reviiriä siis seuraavilla kerroilla 🙂
Me muuten kirjoiteltiin Hämeen Härkätiestä hiljattain, jota sitäkin voi patikoida pyhiinvaellushengessä.
Tämä Pyhän Olavin merireitti ei ollutkaan minulle ennestään tuttu. Pyhän Olavin reitti kulkee myös Savonlinnan ohi, ja siellä onkin viime aikoina yritetty saada reitin varrelta yrittäjiä mukaan. Selvästi tuolla merireitillä ollaan paljon pitemmällä! Kuulostaa ihan tosi upealta reitiltä, juuri sellaiselta, josta minäkin tykkäisin (onneksi kesällä Parainen minua odottaakin!). Tosi harmi, että sinulta jäi reitti kesken, mutta onneksi Kyösti on jo kunnossa ja pääsette jatkamaan reittiä sitten myöhemmin!
Kylläpä tämä meidän Suomi on melkoinen aarreaitta, josta pulpahtelee aina jotain uutta. En ole koskaan kuulutkaan tällaisesta Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistä ja mielenkiinto heräsi. Täytyy perehtyä asiaan tarkemmin. Onneksi Kyösti parani. Reitti kyllä on siellä jatkossakin.
Moi! Vähän myöhässä kommentoin, mutta koska patikoitte reittiä koiran kanssa, osaat varmaan neuvoa toista koiran omistajaa, joka suunnittelee tämän reitin kävelyä. 🙂 Onko tuon Turku-Korppoo-osuuden varrella paljon kävelyä autotien varressa pientareella? Meillä koira jonkin verran pelkää autoja, enkä haluaisi sitä stressata reissulla, josta iso osa on autotien varressa…